24. joulukuuta 2016

24. joulukuuta: Meidän joulu




Tänään on vihdoin se päivä, jota melkoisen moni on varmasti odottanut jo pitkään ja hartaasti. Tänään myös aukeaa täällä blogissakin viimeinen luukku vuoden 2016 joulukalenterista. Lahjat ovat paketeissaan ja kuusi koristeltuna. Tänään vain nautitaan ihanasta päivästä. Tänään on JOULUAATTO.

Me vietämme tänä vuonna aattoa omassa kodissa. Viime vuonna olimme mieheni vanhemmilla ja täytyy sanoa, että vaikka oikein mukavaa olikin, niin lasten kannalta se oli hieman levoton vaihtoehto. Erityisesti esikoisen maisemanvaihdos teki todella kiukkuiseksi ja malttamattomaksi. Tänä vuonna hän toivoikin ihan kotijoulua ja sehän sopi meille vanhemmille mainiosti, sillä itse olimme pohtineet aivan samaa. Tällä kertaa mummi ja taata tulevat meille jouluista iltapäivää viettämään ja seuraan liittyy myös isäni. Ja eiköhän se joulupukkikin perinteiseen tapaan vierailunsa tee.

Kinkku paistui rauhassa uunin hellässä lämmössä viime yönä ja nyt aamulla päästään ottamaan ensimmäiset maistiaiset. Päivä kuluu varmasti ainakin lasten osalta jännittyneissä tunnelmissa aamusta alkaen. Jännityksen lomassa seurataan telkkarista lastenohjelmia, leikitään ja ulkoillaan (jos sää sallii, hieman huonolta näyttää ennusteiden mukaan). Lounasaikaan meillä syödään riisipuuro ja sen voimin jaksetaan pitkälle. Jouluaterian valmistaminen alkaa jo aamusta. Uunissa paistuu kinkun seuralaiseksi kalkkunaa. Rosollin ja italiansalaatin valmistan aina vasta aattona. Jälkiruoka on valmiina pakastimessa ja tänä vuonna se on piparisemifreddo. Sillä voidaankin herkutella useampaan otteeseen.

Kun päivä lähestyy iltaa ja pukkikin on käynyt, jäämme oman perheen kesken viettämään jouluaaton iltaa. Syömme hyvin ja se ken jaksaa pääsee tietenkin joulusaunaan. Perinteisesti olemme miehen kanssa antaneet toisillemme lahjat vasta lasten käytyä nukkumaan. Se on meillä semmoinen yhteinen jouluhetki, joka on koettu tärkeäksi.

Itse olen aikuisiällä usein kokenut, että joulu on ohi aivan liian nopeasti ja kaikki päättyy aattoon. Parasta aikaa onkin melkein se odottaminen ja valmistautuminen. Olen kuitenkin opetellut asennoitumaan niin, että joulun tunnelmaa voi jatkaa ja ylläpitää koko joulun pyhät. Tämä on auttanut ja nykyään joulun tunnelma säilyy entistä paremmin yli aatonkin. Kaikkein parasta on juuri se kiireettömyyden tunne, yhdessä olo perheen kanssa ja tietenkin hyvä ruoka.












Nyt haluan toivottaa kaikille teille lukijoille oikein lämmintä ja tunnelmallista joulua!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti