Katutaidetta omalla pihalla

Kesällä vietetään paljon aikaa ulkona, toisin sanoen lähes asutaan ulkona. Sisällä pyörähdetään käytännössä lähes vain nukkumassa. Tämä kesä ei ole ollut poikkeus, vaikka sää nyt ei olekaan tarjonnut ihan parastaan. Kesäisin tulee mietittyä enemmän kaikkea pientä uutta puuhaa lapsille ja tänä kesänä tuo meille uusi juttu oli katuliidut. Itsekin innostuin piirtelemään ja hauskaa oli. Ja mikä kätevintä sade puhdistaa asfaltin ja taas riittää puhdasta pintaa piirtelylle.

Ihan ensimmäinen ajatus itselläni oli piirtää perinteiset hyppyruudut. Pojat innostuivat kovasti ja näitä hypittiinkin sitten monin eri tyylein.

Esikoinen on melkoinen dinofani ja piirtääkin niitä mielellään ja melko taitavastikin ikäisekseen. Ja tokihan niitä piti katuunkin sitten piirtää.

Tämä kohdalla ei heti ollut täysin selvä mitä taiteilija on tarkoittanut, mutta kysyttyäni sain pontevan vastauksen "No sateenkaari tietysti!".

Ja pitihän se äidin yksi vaaleanpunainen sydän piirtää.

Ja lopulta piti sitten pojan toiveesta piirtää dinomaa. Hieman eri näkemys minulla ja pojalla siitä millaisia dinot ovat. Poika piirtää ne, kuten kirjoissa on nähnyt. Minä taas piirrän satuolentoja, joilla ei paljon ole yhtäläisyyttä todellisten dinojen kanssa. Mutta eikös taiteilijoilla ole vapaat kädet toteuttaa oma näkemyksensä!?